Kuinka Kana kuoriutui
Syntyipä kerran pieni tyttö Helsingissä. Hän sai nimekseen Marianna venäläisen balettitanssijan Marianna Rumjantsevan mukaan. Ensimmäisinä vuosina hänelle tutuksi tulivat Kampin kiviset kadut, joilla hän seikkaili vedettävän sinisen elefantin kanssa. Tuota tuonnempana muuttokuorma kippasi tyttösen Kontulan konnuille, joilla hän tulisi asustelemaan seuraavat vuodet ja kymmenet. Lieneekö nimi ollut pakottava enne, sillä aloitettuaan satubaletissa Marianna halusi heti ensimmäiseksi soolon Joutsenlammessa ja jättikokoisen, tuuhean tutu-mekon. Niin, sehän ei tietenkään tullut kysymykseen. Että se siitä piirissä pyörimisestä mitättömässä jumppapuvussa sitten.
Koulun alettua Mariannasta tuli pian musiikkiluokkalainen, kuorolainen, partiolainen, hevostelija ja jyrsijäharrastaja. Hän myös kirjoitti jo varhain omia pikku tarinoita ja runoja sekä esiintyi innoissaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja tilaisuuksissa. Aina sitä ei taidettu katsoa hyvällä; ekstrovertti pikkukimuli lienee käynyt eräidenkin hermoille ja pahasti... Onneksi kotona oli kuitenkin suuri olohuone, jota saattoi käyttää estradina: Mariannan lempileikkejä oli pukeutua ihmeellisiin vaatteisiin ja esittää itse keksimäänsä kuuluisaa laulaja-tanssija Zinzerellaa diivan elkein.TV:tä Marianna katsoi tarkalla silmällä. Hän haaveili ruudussa olemisesta ja kuvitteli, kuinka kyselisi tietokilpailukysymyksiä tai esittelisi piirustuksia ainakin yhtä hyvin ellei paremmin kuin Pikku Kakkosen tädit ja sedät.
Niin, mutta kuinkas muka lähiön tyttö voi päästä töihin telkkuun?
Sosiaalisen elämän kannalta nihkeähkön yläasteen ja lukion jälkeen Mariannan tie kulki yliopistoon puutarhatiedettä lukemaan, koska hän oli aina ollut hyvin kiinnostunut myös luonnontieteistä ja kasveista.
Kampuksella tämä luontainen ilopilleri tapasi paljon kaltaisiaan ihmisiä ja Kanaa peittävä kuori alkoi säröillä. Hauskat tempaukset seurasivat toisiaan ja elämä hymyili. Opinnotkin etenivät mallikkaasti. Yliopistovuosinaan tyttö myös matkusteli paljon ja eräällä matkallaan Amerikkaan tutustui rap-musiikkiin ja ihastui siihen. Sitten hän virkkasi erään ystävänsä kanssa rapin tynkää, kunnes eräässä työpaikassaan tutustui tuottaja Ville Hietalaan, jonka kanssa alkoi tehdä demoa.
Samoihin aikoihin keväällä 2002 TV:ssä pyöri mainos uudesta ohjelmasta. Siihen haettiin halukkaita kilpailijoita. Kyseessä oli uusi formaatti Popstars. Marianna nukkui pommiin koelaulujen aamuna ja meinasi jättää menemättä. Hän raahautui kuitenkin paikalle, koska halusi tarkastaa tilanteen, olisiko huumorintajuiselle rapparille tilausta bändissä. Ei ihan huono päätös! Tuomarit nauroivat vatsansa kipeiksi hänen jutuilleen, mutta onneksi positiivisesti: Popstars-matka päättyi viidentoista parhaan joukkoon, mutta poiki levytyssopimuksen Edel recordsin kanssa. Marianna lähetti pyynnöstä Ville Hietalan kanssa tekemäänsä demoa Popstarsissa tapaamilleen tyypeille ja niin kaikki järjestyi. Kana-nimi vakiintui käyttöön kuin itsestään. Ensimmäinen taiteiljanimi oli Phat Zik ja Zik (eli hieno lyhennys Chicken-sanasta) suomennettiin Kanaksi. Kana oli virallisesti kuoriutunut!
Ensimmäinen albumi, wRAP, ilmestyi kesällä 2003 ja sitä edelsivät sinkut Kontti Norjaan, joka sai melko paljon huomiota osakseen, ja Sanamainari/ Sydän ja pää. Kana kirjoitti itse kaikki sanat rap-kappaleisiin ja One-Eye Judge tuotti koko albumin. Kanan keikkaelämä käynnistyi muutaman kuukauden Gimmel-kiertueen lämppärinä.
Homma oli kova, mutta erittäin opettavainen.
Popstars ei ainoastaan tuonut Kanalle levytyssopimusta; ohjelmaa oli seurannut myös useampi TV-tuottaja sillä silmällä. Lähes välittömästi, kun Popstars oli alkanut tulla ulos, Kanaa kysyttiin uusien tv-ohjelmien koekuvauksiin juontajan paikasta. Lähiön kasvatin unelma oli toteutumassa. Skabadabaduu-seikkailukilpailun kuvaukset alkoivat syyskesällä 2003 ja Staraoke-laulupeliohjelman hieman myöhemmin samana syksynä.
Kana sai äänensä kuuluviin myös radiotaajuuksilla juontajana. Hänelle tarjottiin YleX:stä kesällä 2003 ensin viiden viikon kesäpestiä lauantain myöhäisillassa, mutta sopimusta jatkettiin puolellatoista vuodella. Kanalasta kajahtaa -ohjelma muuttui alun hiphop- ja RnB-ohjelmasta hiljalleen toiveohjelmaksi, jollaisena sen viimeinen lähetys kuultiin joulukuussa 2004. Kanan ääni on kajahtanut myös mainoksissa (esim. Bratz) sekä piirrossarjassa Kauhulan koulu, jota esitettiin 26 osan verran keväällä 2005. Kanan hahmo oli punkkarityttö Janice.
Vuosi 2005 on ollut Kanan elämässä suunnittelu- ja uudistumisvuosi.
Hän päätti viimeinkin toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa ja laulaa kunnolla. Niinpä hän alkoi ottaa laulutunteja. Tuloksena on syntynyt hienoja uusia kappaleita, jotka ovat tyyliltään hyväntuulista poppia.
Toki muitakin musiikkityylejä seasta löytyy. Ensimmäinen uusi sinkku, Sähkövirtaa, tehtiin yhteistyössä Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton kanssa ja se myi kultaa. Sanoitus on Kanan ja sävellyksestä vastasi Kanan kanssa biisinikkari S.Törrönen. Tämä biisi on rokimpaa kuin muut uudet biisit. Toinen uusi sinkku, Tulen aina takaisin, lähetettiin promoversioina radioihin syksyllä 2005 ja uusi hieno albumi julkaistaan vuonna 2006. Kanan TV-ohjelmat ovat voimissaan: Staraoken viides tuotantokausi on purkissa, samoin Skabiksen kolmas. Mainoksia tulee tasaiseen tahtiin ja uusi, innostunut keikkamyyjä on löytynyt, joten voisiko elämä olla paremmalla mallilla?
Jotta totuus ei unohtuisi, Kanan menestyksen taustalla ovat uskolliset yhteistyökumppanit sekä tietenkin aivan ihanat fanit, joiden kirjeitä, kannustusta ja aktiivista tukea ilman kaikki olisi ollut kamalan vaikeaa ellei mahdotonta. Nöyrin kiitos siitä jokaiselle teistä. Toivottavasti pysytte vauhdissa mukana vastakin!
